Seinäjoki – niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Nollatulokset siis. Tulihan sieltä tosin yksi nollatulos, mutta kahdelta muulta radalta 5.

Matkaan oli lähdetty edellisenä päivänä Pirkon ja Nucca-nokkakoiran kanssa. Yöpyminen Seinäjoen lähettyvillä ja siitä sunnuntaina 11 aikaan kisapaikalle. Kisapaikka oli iso Wallsport-areena, johon mahtui kaksi rataa. Yhtäaikaa radat eivät pyörineet, mutta uusi rata oli valmiina vieressä, kun edellinen päättyi. Minit olivat kisanneet aamulla omat kisansa ja medien startit alkoivat klo 12.45. Klo 16 pääsimme lähtemään kotiin – takana 3 juostua rataa. Todella tehokasta! Tykkäsin.

Ensimmäinen rata oli Henri Luomalan tuomaroima agilityrata. Meille hyvä ja vauhdikas rata, mutta puomilta vitonen… Kaikki kohdat eivät menneet suunnitelmien mukaan, esim. yhdessä kohdassa oli tarkoitus tehdä jotain twistin tyylistä, mutta se vaihtuikin sylikäännökseen. Onneksi Viliä voi kuitenkin ohjata monipuolisesti. Vitosella sijoitus oli muistaakseni 9. Nollatuloksella olisimme ehtineet sijalle 2., joten olin tyytyväinen vauhtiin. 

Toinen rata oli hyppyrata. Tuomarina myös tässä Henri Luomala. Nyt ei voinut kontaktivirheitä tulla… Kepeille vienti ja keppien jälkeinen elämä oli tällä radalla haasteellisin. Meillä kepeille viennissä tuli pieni tökkö ja keppien jälkeen suuret kaarrokset. Ei kuitenkin virheitä, joten tuloksena nolla. Jee! Onneksi ei jaeta tyylipisteitä. Sijoitus taisi olla noin 8.

Viimeinen koitos olikin sitten Anders Virtasen käsialaa. Alussa oli hylky lähellä, kun Vili oli livahtaa hypyn sijasta putkeen. Kepeille vienti oli ehkä vähän haasteellinen. Olin tyytyväinen, että se meni meiltä hyvin. Puomi ok, josta helpottuneena ohjaaja unohti seuraavalla esteellä putkijarrutuksen, jonka seuraksena putkelta suuri kaarros. Heti tuon jälkeen oli kohta johon olin suunnitellut leikkauksen. Siinä tuli hätäilyä, pyörähdys ja vitonen.

Tässä olivat siis vuoden 2010 agilitystartit.  Kisat jatkunevat helmikuussa Active Dogsien kisoissa. Nyt on mietinnän paikka mitä teen puomin kanssa. Oma olo ei ole sen kanssa varma, joten ehkäpä yritämme palata pysähdysmalliin. Eihän se koiralle tietysti mukavaa ole, kun suoritustapaa vaihdellaan. Katsellaan.   

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.