Vilin kuulumisia

Voltin aktiivisemmasta elämästä tulee aina tarinoitua, mutta kyllähän se Vilikin päivityksen aina silloin tällöin anstaitsee.

Viimeisten kuukausien aikana Vili tuntuu vanhentuneen aina paljon. Näkö ja kuulo ovat tallella, mutta liike tuntuu kankealta ja jäykältä. Elokuuksi on Vilillekin varattu pari hoitoaikaa. Pitää toivoa, että liike ja olo kohenevat niiden myötä.

Pari viikkoa sitten lauantaina se oli vaisuakin vaisumpi ja seisoskeli vain päätään roikottaen. Sain ajan Oulun Eläinklinikalle, jossa otettiin mm. verikokeet. Verikokeista ei löytynyt mitään, vaan kaikki arvot olivat raja-arvojen sisällä. Muutenkaan siitä ei löytynyt sen suurempaa vikaa. Eturauhanen oli eläinlääkärin mukaan lievästi suurentunut, joten laitettiin sitten hormoni(?)piikki ja lisäksi saatiin lyhyt kipulääkekuuri. Loppuillan Vili oli ihan tillintallin eivätkä jalat kantaneet kunnolla, mutta onneksi seuraavana päivänä se oli enemmän itsensä.

Päivittäiset lenkit kuuluvat vielä ohjelmistoon, mutta joka lenkille en ole enää Viliä ottanut. Enemmän niin, että raskaamman päivän jälkeen tulee kevyempi. Vili jää mielellään pyörittelemään aktivointipalloa kun me Voltin kanssa lähdetään lenkille. Voltin kanssa olen myös tehnyt muutamia pyörälenkkejä. Pyörän selässä en ollut käynyt varmaan viiteen vuoteen, mutta kyllähän tuota vielä pystyssä pysyi 🙂

Toivotaan, että Vilin kunto pysyy nyt hyvänä, ja että edessä on vielä monta tervettä vuotta! Onhan se kuitenkin niin spesiaali… ensimmäinen.

 

Hyvä mutta ei täydellinen

Eilen kisattiin OKK:n iltakisoissa kaksi starttia Anders Virtasen valvovan silmän alla. Todelliset iltakisat ne olivatkin, sillä jäähdyttelylenkiltä tulin klo 23.50. Siinä vaiheessa koko Haukkukeidas oli tyhjä paria autoa lukuunottamatta. Kovin nopsaan olivat kisaajat koiransa jäähdyttelyt hoitaneet, mutta näinhän se on, että jokainen tyylillään.

Itse kisoissa ensimmäinen rata meni hylätyksi. Ohjaajan rintamasuunta jäi väärää estettä kohti ja Voltti ehti sen bongata. Samalla radalla oli meille hankala keppikulma, johon oli vauhdikas lähestyminen. Kovasti odottelen, että Anders laittaa ratapiirroksensa kotisivuilleen, niin pääsen tätä keppikohtaa treenaamaan. Radalla Voltti liikkui mielestäni ihan mukavasti ja hyppy oli nyt rennompi.

Toisella radalla sössin taas keppialoituksen, kun yritin vähän helpottaa kulmaa. Ehkäpä koira olisi osunut oikeaan väliin ilman helpotustakin. Muuten rata meni sujuvasti ilman sen kummempia kommelluksia. Kakkosluokassa siis jatketaan edelleen. Kovasti toivoisin, että elokuun piirinmestaruuskisoissa olisimme jo kolmosluokassa, mutta senpä näkee sitten. Seuraavaksi olisi tarkoitus startata kuun lopussa Kemissä. Kovasti mietin karsintaviikonloppuna olevia Maaningan kisoja, mutta en taida jaksaa ajaa 200 km suuntaansa, kun elo-syyskuun aikana on kuitenkin aika paljon startteja tarjolla Oulu-Kemi-Tornio -seudulla.

Treenilistalla ovat ainakin keppialoitukset, sillä harvoinpa enää helppoja, tuosta vaan, keppialoituksia kisoissa näkee.

Edit. Lisätty radat Andersin sivuilta.

Tällä radalla hylätty tuli, kun Voltti irtosi 7-esteeltä renkaalle. Helpolta näyttävä kohta, mutta jos kroppa jää osoittamaan väärään suuntaan, niin huonosti käy. Lisäksi keppivientiä pitää harjoitella. Yksi ajatukseni oli ohjata kepit vasemmalta puolelta, mutta silloin jatko olisi ollut hankalampi.

11-12 -väliin tein persjätön. Se toimi mielestäni ihan hyvin. Osan näin tekevän persjättöä 10-11 -väliin, mutta itse ajattelin, että se ei tee koiralle parhaita linjoja.

okk08072013hyppy.gif

Ja tällä radalla keinulta kepeille ei onnistunut.

okk08072013agi.gif

Kylläpäs ne näyttävätkin helpoilta, mutta pienestä se on aina kiinni…

Aksailta

Osallistuimme eilen Martinniemessä agilitykoulutukseen, jossa kouluttajana oli Elina Jänesniemi. Koulutukset olisivat jatkuneet myös tänään, mutta olin ehtinyt varata Voltille hieronnan täksi illaksi, joten tämän päivän koulutus jää sitten väliin.

Eilinen koulutus oli kyllä hyvä. Monesta jutusta tuli ahaa-elämyksiä, jotka toivottavasti muistaa taas seuraavalla kerralla. Joka paikkaan (varsinkaan ahtaisiin…) ei tarvitse mennä vääntämään valssia, vaan Voltti kääntyy erinomaisesti myös esimerkiksi sylkkärillä. Olin myös kohtalaisen tyytyväinen omaan ohjaukseen, sillä sain lähetettyä koiraa eteille ja ehdin itse hyvin kiirepaikkoihin. Bonuksena oli vielä Elinan mukavat kommentit Voltista. Innolla odotan ensi viikon iltakisoja; siellä menee joku hyvin tai sitten putoan takaisin maan pinnalle 🙂

Kaikista parasta on kyllä huomata, että Voltti liikkuu ja hyppää hyvin. Tämän huomaa myös arkielämässä, kun aiempi ”köpöttely” on jäänyt vähemmälle. Leenan ja Suvin käsittelyt, vesikävely, jumppa ym. ovat varmasti auttaneet tähän. Ja suuret kiitokset myös Jaana-Kaisalle.