2 x 3. sija

Kaksi kolmossijaa oli tuloksena elokuun puolessa välissä kisatuissa OKK:n agikisoissa. Kisat olivat houkutelleet porukkaa myös eteläisestä Suomesta ja mediluokassakin oli osallistujia yli 20. Olin kyllä tosi tyytyväinen ratoihin ja tietysti tuplanollaan. Toinen rata oli tämän vuoden shetlanninlammaskoirien rotumestaruuskisan osa 1. Lunastimme paikkamme epäviralliselle finaaliradalle, mutta emme tuonne radalle startanneet. Olin ollut aktiivisesti rotumestaruusksia järjestelemässä ja oma kisafiilis kyllä lässähti ihmisten marinaan. Toisaalta taas kolme starttia samalle päivälle olisi ollut ehkä liikaa meidän nykykunnolle varsinkin kun esteri avasi vesihanansa kolmosluokkien aikana.

Tämä oli näillä näkymin meidän viimeinen agilityhäppeninki tämän vuoden puolella. Loppuvuosi huilataan ja varmistellaan että jäljellä olisi vielä 1-2 tervettä agilityvuotta.

Vuokko oli videoinut päivän D-radan, joka löytyy Vilin agilityvideoista. Kiitokset taltionnista!

Read more

Mistä näitä merlejä oikein tulee?

vili_ja_lintu_elokuu2009.jpg

Tämä kauniisti värittynyt merle-lintu oli tullut alas pesänsä kanssa mökin räystäästä, ja se löytyi kolmen sisaruksensa kanssa lauantaiaamuna. Yksi oli valitettavasti kuollut, joten kolme on jäljellä. Emolintuja ei näkynyt koko lauantaipäivänä, joten linnunpojat muuttivat isoon pataan ja ovat nyt ruokinnassa. 

Korkeasaaren luonnonvaraishoitolasta tiedustelin kannattaako näitä pääskyjä alkaa ruokkimaan ja mitä niille voisi antaa. Vastaukseksi sain, että pääskynpoikasia voi yrittää hoitaa itse. Siellä ovat ruokkineet niitä jauhelihalla, mihin on sekoitettu vähän keitettyä kananmunaa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun poikaset alkavat harjoitella lentämistä olisi hyvää saada niille hyönteisravintoa, että oppivat tunnistamaan oikeata, luonnollista ruokaa.

Vilin isänvaistot ovat heränneet, ja se on aivan ihastunut näihin linnunpoikiin. Nytkin se vahtii takapihan terassilla häkkiään, johon olen "lintupadan" laittanut. Toivottavasti linnuilla menee kaikki hyvin ja ne ehtivät Keski- ja Etelä-Afrikkaan suuntautuvalle muuttomatkalle.    

Read more

Vili ja kissa

Musta kissa vieraili pihallamme, ja se kiinnosti kovasti Viliä. Vilillä ei ole mukavia muistoja kissoista, kun tapaamamme kissat ovat olleet vähän vihaisempaa sorttia. Tämä kissa tuli jopa sisään avoinna olleesta takaovesta, mutta kyllä se silloin lähdöt sai…

vili_ja_kissa1.jpg
vili_ja_kissa2.jpg
vili_ja_kissa3.jpg
vili_ja_kissa4.jpg

Read more

Norjaa ristiin rastiin…

… no ei nyt kovin ristiin rastiin, mutta pieni piipahdus kuitenkin vuonojen maassa. Komeat olivat kyllä Norjan maisemat. Reissuun sisältyi myös paluu agilityn pariin, kun kisasimme neljä starttia Tromssassa Midnattsolhoppet-kisassa. Auton mittariin kertyi kilometrejä 2000.

Matkaan lähdettiin keskiviikkona. Yöpyminen Pellossa paikallisessa motellissa. Huone oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä, 35 euroon sisältyi myös aamupala. Vili on hyvä matkustaja, ja se viihtyy hyvin takapenkillä turvavöissään.

vili_matkustaa.jpg

 

Torstaina matka jatkui. Kilpisjärvellä pysähdyttiin pienelle lenkille. Kilpisjärvi vaikutti melkoiselta "turstirysältä" ja pienellä alueella oli monenlaista ruokapaikkaa.Hiihtäjiä ja moottorikelkkailijoita ei vielä näkynyt 🙂

vili_kilpisjarvi2009.jpg

Kilpisjärven jälkeen matka jatkui kohti Tromssaa. Olin varannut majoituksen paikallisesta kesähotellista, joka olikin erinomainen valinta. Hinta oli edullinen (noin 60 eur yö) ja siihen sisältyi hyvä aamupala. Huone oli myös tosi siisti ja ikkunasta avautui aika huikea maisema.

tromssa2009.jpg

Illalla kävin ajelemassa paikallisella agilitykentällä, johon oli majapaikalta matkaa noin 15 min. Onneksi navigaattori osaa opastaa, niin voi keskittyä ajamiseen eikä tarvitse pläräillä karttoja. Oulun Haukkukeitaan ympäristö on upea aakeine laakeine alueineen ja metsineen, mutta kyllä se jäi kakkoseksi Tromssan agilitykentän maisemille…

tromssa_agikentt.jpg

Kentällä oli kisat jo käynnissä – Midnattsolhoppetissa on kisoja neljänä päivänä, eli tarjolla olisi ollut 8 virallista starttia. Lisäksi joka päivä oli myös joukkue-kilpailu ja vielä epävirallinen kisa. Luokkakoot eivät olleet suuret. Viime vuonna oli kuulemma ollut enemmän kisaajia, mutta nyt esim. 3-luokissa kisaajia oli tosi vähän.

Torstaina emme siis kisanneet, mutta perjantaina oli ohjelmassa hyppy- ja agilityrata. Tuomarina oli Kristin Jæger. Vilin jalka oli ollut harjoituksissa ihan ok ja näytti se radoillakin pelittävän ihan hyvin. MM-karsintakunnossa emme kuitenkaan olleet, joten siksi karsinnat jäivät tänä vuonna väliin. Perjantain radoilta saimme 10 ja HYL. Ensimmäinen rata oli ihan mukava, siinä virheet riman tippumisesta ja keppien aloituksesta. Toisella radalla oli ikäviä kulmia, siitä siis hylätty.

Norjassa ei jaeta 3-luokassa joka radoilta sertejä, kuten vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa. Esim. perjantaina ei sertejä jaettu. Paikallinen valioitumissysteemi jäi minulle hieman hämäräksi. Kolme sertiä tarvitaan ja "stor cert" on jotain suurta…

Lauantaina oli tuo "stor cert" -kisa. Tuomariksi vaihtui Per Kirkevold. Hänen ratansa olivat sujuvampia ja meidän nykykuntoon sopivampia. Vilille radoilta kaksi nollaa. Agilityradan voitolla saimme tuon jaossa olleen stor certin. Luokkajärjestys kisoissa oli 1-2-3-1-2-3. Joukkuerata oli kisojen välissä tai päivän päätteeksi, ja epävirallinen kisa viimeisenä. Palkintojen jako oli joka kisan jälkeen kerhorakennuksessa.

palkintojenjako_tromssa.jpg

Illalla kävimme lenkillä läheisessä "kansanpuistossa", joka oli myös yllätys, yllätys, komeilla maisemilla varustettu.

tromssa_puisto1.jpg
tromssa_puisto2.jpg
tromssa_puisto3.jpg

Sunnuntaina ajelin Tromssasta Harstadiin tervehtimään Ässän Iris-kasvattajaa. Mukava oli nähdä ja jutella. Soopelipentue oli lähetynyt juuri maailmalle ja ihan kiva olisi ollut nähdä pentuset.

Illalla jatkoin matkaa tarkoituksena yöpyä Ruotsin puolella Abiskossa, mutta siellä hotellit olivat täynnä. Seuraava pysähdys Kiirunassa, jossa tien lähettyvillä olleen hotellin koirahuoneet olivat varattuja. Olo ei ollut väsynyt, joten ajattelin että ajelen menemään ja pysähdyn nukkumaan jossain välissä, mutta pian oltiinkin rajalla, eikä siitä ollut enää pitkä matka kotiin. 

Ilmat kyllä suosivat koko reissun ajan, vaikka meille olisi kyllä kelvannut vähän viileämpikin keli. Normaalisti Tromssassa heinäkuun keskilämpötila on noin 12 astetta, mutta nyt mittari näytti koko ajan 20 ja ylikin.

Se mitä Vilin voittamalla stor certillä saa, vai saako mitään, on vielä avoinna. Kyselin asiaa Norjan Kennelliitosta ja vastauksena oli, että sillä ei voi valioitua. Nyt kuitenkin kun kilpailujärjestäjät olivat yhteydessä Kennelliittoon, niin saadulla sertillä voisikin valioitua. Aika näyttää. Anyway, matka oli mukava ja sopiva irroittautuminen arjesta. Tosin yhden päivä lisää olisi voinut varata Tromssaan, niin olisi ehtinyt enemmän kiertelemään ja ehkä shoppailemaankin.

Read more