SM-kuulumisia

Agilityn SM-kilpailut käytiin tänä vuonna melkein ulkomailla, Torniossa. Me saimme ulkomaille ainoastaan näköyhteyden, josta todisteena etusivun kuva. Reissu aloitettiin jo perjantaina, jolloin ohjelmassa oli kaksi agilityrataa. Lauantaina olimme mukana OKK:n joukkueessa ja sunnuntaina kisattiin yksilökisat.

Meidän reissun paras päivä osui perjantaille. Anders Virtasen tuomaroimaan ensimmäiseen kisaan lähdimme aivan ensimmäisinä ja ainoastaan neljä kisaajaa pääsi ohitsemme. Sijoitus siis 5. Kisaajia oli yli 60. Perjantain toinen rata oli Eevaliisa Pohjasen agilityrata. Tuolta radalta tuli meille hylätty, kun en oikein ehtinytkään tekemään sitä mitä aioin ja Vili ehti hypätä esteen väärin päin. Tuohon kohtaan olisi kyllä pitänyt valita toisenlainen ohjaus…  

Perjantain starttien perusteella kisa-alusta tuntui melkoisen liukkaalta Vilille. Välillä mentiin kyljellään ja jalka lipsui käännöksissä.

Lauantaina OKK:n medi-joukkueen kohtaloksi koitui hylkäytyminen. Mini-joukkue sen sijaan sai pronssia, onnea onnea! Meille tuli Vilin kanssa joukkueradalta vitonen puomilta kun alastulo liideltiin ylitse. Lisäksi tiukan ihanneajan ylitse mentiin hitusen verran.

Sunnuntain yksilökisasta tuloksena tuli sitten HYL.

Sunnuntain kilpailuun tuli hieman ei-toivottua säpinää, kun Vili satutti jalkansa noin 45 min ennen starttia. Kilpailupaikan eläinlääkäri tutki sen ja totesi että varvas lienee vääntynyt. Olin kahden vaiheilla lähdenkö kisaan, mutta kävimmepä kuitenkin sen kipaisemassa. Alkuviikosta pitää katsoa tarviiko varata eläinlääkäriaikaa. Jonkinmoinen tauko lienee kuitenkin edessä.     

Read more

Vaikea haikea päätös

Vili jäi taas ainoaksi mammanpojaksi kun Ässä muutti kuun vaihteessa etelä-Suomeen Heikkisten perheeseen Fonzie-sheltin kaveriksi. Ässän koko huiteli jo niin korkealla, että en siitä agilitykaveria saanut, joten siksi näin. Päätös oli vaikea ja haikea, mutta oma palo olla aktiivisesti mukana agilityssä oli kuitenkin niin suuri. Haikeuden keskellä lohduttaa se, että Ässä sai hyvän kodin jossa rapsuttelijoita ja lenkittäjiä riittää. Yhteiselo ison veljen kanssa on alkanut kuulemma hyvin ja muutenkin kotiutuminen on sujunut hienosti.     

Read more